Kainuun ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen edellinen johtaja Kari Pehkonen esitti Twitterissä ajatuksen Oulujoki-vision laatimisesta pari vuotta sitten. Twiitti huomioitiin myös maa- ja metsätalousministeriössä, mikä johti ideoinnin jälkeen Oulujoen vesistön vesistövisiohankkeen esiselvitykseen. Esiselvitys laadittiin Kainuun ELY-keskuksessa yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Kainuun Liiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa syksyn 2019 ja alkutalven 2020 aikana.

 Oulujoen vesistöalueesta on laadittu erityyppisiä selvityksiä jo useiden vuosikymmenten ajan. Niissä tarkastelu on ollut pääsääntöisesti alueellista tai paikallista sekä aihealueeltaan rajattua. Vesistöön liittyvät suunnitelmat ovat olleet osin irrallisia, eikä niitä ole riittävästi kytketty alueen (maakuntien ja kuntien) kehittämisohjelmiin. Vesistövisioita on aiemmin laadittu Iijoelle, Kokemäenjoen valuma-alueelle ja Iisalmen reitille.

 Esiselvityksen aikana kuultiin laajalti sidosryhmiä ja selvitettiin, onko Oulujoen vesistöalueella tarvetta yhteiselle koko alueen visiohankkeelle ja millainen asiasisältö hankkeella tulisi olla. Esiselvityksessä otettiin huomioon Oulujoen vesistön erityispiirteet sekä sidosryhmien näkemykset vesistön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Jo selvitystyön aikana on pyritty huomioimaan kaikki vesistöä koskevat osa-alueet, kuten vesienhoito, kalatalous, vesivarat, talousvesi, vesistön virkistyskäyttö, alueiden käyttö, elinkeinoelämän ja matkailun kehittäminen, kulttuuriympäristö ja -perintö sekä vesistöjen suojelu.

 Visiotyöskentelyssä tulevaisuuden tarkastelu lähtee sidosryhmien tavoitteista, joten jo esiselvitysvaiheessa korostettiin osallistamista ja vuorovaikutuksen merkitystä. Yhteistyössä toteutettava yhteinen visio auttaa ymmärtämään vesistöalueen merkitystä ja sen mahdollisuuksia. Visio ja sen perusteella toteutettavat toimenpiteet edistävät paikallisen ja alueellisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kilpailukykyä.

 Esiselvityksen tavoitteena oli sidosryhmälähtöisesti selvittää ja koota lähtökohdat Oulujoen vesistön visiotyölle. Sidosryhmiltä kerättiin näkemyksiä vesistön käytöstä, sen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä konkreettisista kehitystoimenpiteistä. Esiselvitysvaiheessa koottiin myös olennaisia Oulujoen valuma-alueeseen ja vesistön käyttöön liittyviä asiakirjoja tai vastaavia dokumentteja, jotka ohjaavat vesistön käyttöä, hoitoa tai suojelua vesistövision kannalta merkittävässä mittakaavassa. Koonnissa huomioitiin maakuntaohjelmat sekä muut maakunnalliset tai muuten koko valuma-alueen kannalta tärkeät suunnitelmat ja strategiat.

 Esiselvitysvaiheessa hankkeen tavoitteiksi asetettiin Oulujoen vesistön ominaispiirteisiin perustuvan vesistövision luominen ja vesistöalueen arvoa nostavien kehittämistoimenpiteiden edistäminen. Vesistövisiolla pystytään ohjaamaan vesistöjen moninaiskäytön kehittämistä sekä suuntaamaan voimavaroja tärkeimpien tavoitteiden toteuttamiseen.

 Esiselvityksen perusteella oli johtopäätöksenä, että tahtotila ja tarve yhteiselle Oulujoen vesistövisiolle on olemassa, joten hankkeen huolellinen suunnittelu alkoi. Hanke, jonka toteuttajina ovat yhteistyössä Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus, on nyt käynnissä. Odotukset ovat korkealla Oulujoen vesistön yhteiselle vesistövisiolle, joka ARVOVESI-hankkeessa syntyy.

 

Sari Myllyoja, Kainuun ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvara vastuualueen johtaja
    ARVOVESI-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja

Timo Regina, Kainuun ELY keskus, ympäristön kehittäminen -yksikön päällikkö
    ARVOVESI-hankkeen ohjausryhmän varajäsen
    Vesistövision muodostavan neuvottelukunnan jäsen

Jari Pesonen, Kainuun ELY keskus ympäristövastuu -yksikön päällikkö
    Vesistövision esiselvityksen hankevastaava