Oulujoen vesistön vesistövisiohankkeen valmistelu on saatu liikkeelle myönteisessä ja innostuneessa ilmapiirissä. Vision valmistelun kannalta keskeinen foorumi on neuvottelukunta, johon on kutsuttu 63 henkilöä. Neuvottelukunnan ensimmäinen tapaaminen oli kuuden tunnin etätyöpaja 27.1.2021. Siihen osallistui sidosryhmien edustajien lisäksi SYKEn, Oulun yliopiston ja Luken tutkijoita ja asiantuntijoita sekä kaksi Innotiimi-ICG:n fasilitaattoria.
Tilaisuuteen, kuten itse visiotyöhönkin, kohdistui suuria odotuksia niin järjestäjien kuin osallistujien puolelta. Huolellisesti suunniteltu tilaisuus onnistui yli odotusten ja sai runsaasti myönteistä palautetta osallistujilta muun muassa keskustelevan luonteensa vuoksi. Keskusteluja käytiin 3-5 hengen ryhmissä, joita sekoitettiin korttipakan tavoin päivän aikana. Tämä toi omat haasteensa toteutukseen, mutta tällä kertaa teknisiltä ongelmista onneksi vältyttiin.
Keräsimme tilaisuudessa osallistujilta toiveita ja odotuksia työn toteutustavan ja lopputuloksen suhteen. Useiden odotukset kiteytyvät lauseessa ”konkreettista yhteistyötä paikallistasolta vesistötasolle”. Lisäksi keskustelimme tavoitteista, joita työssä tunnistettavien toimenpiteiden avulla pitäisi edistää ja yhteensovittaa. Laajalla vesistöalueella näitä on useita kymmeniä ja niiden merkitys vaihtelee alueittain. Vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen ja vesien hyvä ekologinen tila nousivat odotetusti korostuneesti esille, mutta myös vesivoiman ja eri elinkeinojen vastuullinen toiminta saivat mainintoja.
Osallistujat määrittivät neljässä teema-alueryhmässä (Vaelluskalat ja vesivoima; Vesien tila ja valuma-alueet; Luontomatkailu, virkistäytyminen ja paikalliskulttuuri; Vetovoima ja elinkeinot) yli 50 kysymystä, joihin he haluaisivat vastausta visiotyössä. Kevään aikana perustettavien alatyöryhmien ensimmäisenä tehtävänä onkin seuloa näistä kysymyksistä visiotyön jatkon kannalta olennaiset.
Lopuksi ryhmissä ideoitiin ns. visiolausetta, joka toimisi jatkossa helposti muistiin jäävänä iskulauseena, ja jota voidaan hyödyntää laajalti viestinnässä. Ehdotuksia työstetään ja niistä järjestetään vielä äänestys neuvottelukunnassa. Yksi ehdotuksista on tämän blogin otsikkona.
Visiotyön onnistumisen kannalta keskeistä on luoda hyvä keskusteluyhteys sekä rakentaa luottamusta eri osapuolten välillä. Tässä kasvokkaiset tapaamiset ja epäviralliset keskustelut ovat aikaisempien visiohankkeiden kokemusten perusteella keskeisiä. Korona-ajan etäkokouksissa tämä ei onnistu samalla tavoin kuin samassa fyysisessä tilassa oltaessa. Toisaalta etätyöskentely ja siinä käytetyt osallistumistekniikat mahdollistavat näkemysten keräämisen jopa tehokkaammin kuin perinteisissä kokouksissa. Eli kolikolla on kaksi puolta tässäkin.
Tilaisuudessa kävi ilmi, että keskustelun pelisääntöjä on hyvä vielä käydä läpi. Osa aiheista, esimerkiksi vaelluskalakysymys säännöstellyssä vesistössä, herättää vahvoja tunnelatauksia ja koetun vääryyden tunnetta niin Oulujoen vesistössä kuin monessa muussakin vesistössä eri puolella Suomea.
Omalta osaltani koen Oulujoen vesistön vesistövisiohankkeen erittäin innostavana ja sopivan haastavana hankkeena. 30-vuotisen työuran aikana olen keitetty monissa hankeliemissä Inarijärveltä Kymijoelle. Hankkeille on ollut leimallista vuorovaikutteisuus ja kokonaisvaltaisuus. Niissä on etsitty yhteisymmärrystä esimerkiksi vesistösäännöstelyjen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden parantamiseksi tai vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Uskon, että näiden hankkeiden opit auttavat visioprosessin luotsaamisessa. Niiden lopputulokset vahvistavat myös uskoani siihen, että kun teemme parhaamme niin se tuottaa lopputuloksen, johon me kaikki voimme olla tyytyväisiä.
Mika Marttunen työskentelee ryhmäpäällikkönä SYKEn vesikeskuksessa ja vastaa ARVOVESI-hankkeessa visiotyön suunnittelusta ja toteutuksesta.
Mika Ahtina, joka ahvenen antoi.