Roskakala on termi, jota käytämme niistä kaloista, joiden käyttö ruokakalana on vähäistä – useimmiten tähän joukkoon luetaan särkikalat, joihin kuuluvat muun muassa lahna, salakka, pasuri, säyne sekä särki.
Särkikalat aiheuttavat ravinteiden lisääntymistä vesistöissä, sillä ruokaillessaan ne pöllyttävät järven pohjaan kerrostuneita ravinteita. Ihmistoiminnan aiheuttaman rehevöitymisen ohella särkikalat ovat rehevöittäneet Suomen järviä ja Itämerta jo vuosikymmenien ajan.
Elinympäristön kunnostamiseksi särkikaloja olisi poistettava vesistöistä tuhansia tonneja vuosittain. Hoitokalastusta tehdäänkin eri puolella Suomea, mutta saaliin hyödyntäminen elintarviketeollisuudessa on edelleen lapsenkengissä. Miljoonien särkikalojen kompostoiminen tai biokaasuttaminen on syömäkelpoisen proteiinin tuhlausta.
Suomalaisilla kuluttajilla on ollut pitkään huono ja täysin väärä käsitys särkikaloista. Kuumana kesänä niiden maku on mutainen, mutta kylmän veden aikaan pyydetty särkikalan liha on maukasta ja kiinteää.
Kotimaisen järvikalan suosiota yritetään kasvattaa ja useita uusia tuotteita onkin tullut markkinoille. Kauppojen pakastealtaista löytyy Apetitin järvikalasta valmistamia kalapuikkoja ja Järki-Särki säilykkeet sekä Pielisen kalan särkisäilykkeet ovat jo vakiintuneita elintarvikkeita ainakin isommissa ruokakaupoissa.
Monet yritykset valmistavat jo särki-, säyne- ja lahnamassaa, joka on erinomainen raaka-aine esimerkiksi kalapihveihin. Paltamossa Oulujärven rannalla on uusi kalatalo, jossa on kalanlihan massauslaite. Pakastettujen kalamassojen kuluttajasaatavuus rajoittuu tällä hetkellä suoramyyntiin ja esimerkiksi Reko-ruokapiireihin.
Uusimpien särkikalojen jalostajien joukkoon on tullut Kamaboko Finland Oy, joka valmistaa japanilaisen reseptin mukaista kalajalostetta, kamabokoa, joka on peräisin 1300-luvun Japanista. Se on kansainvälisen keittiön huipputuote, jota arvostetaan ruodottomuudesta ja erityisestä rakenteesta sekä korkeasta proteiini-, vitamiini- ja mineraalipitoisuudesta.
Kamaboko Finland Oy ostaa Paltamon kalatalossa tuotettua lahnamassaa. Syksyllä Kamaboko Finland Oy avaa tuotantolinjan Kontiomäelle, ja lahnamassan tarve kasvaa.
Jotta kotimaiset särkituotteet saavuttaisivat pysyvän aseman suomalaisissa ruokapöydissä, tulisi raaka-aineen saatavuuden olla tasaista. Pyyntimetodeja tulisi kehittää siten, että myös talvella kalansaaliit olisivat kohtalaisen suuria, ja kevään ja syksyn suuret saaliit pakastettaisiin elintarvikejalostajien tarpeiden mukaan.
Kalajalostusyritysten tulisi saada myös tuotekehitykseen tukea. Hoitokalastustukea tulisi maksaa saaliiden mukaan ja se tulisi maksaa jalostusyritysten kautta. Tällöin kalastajien kiinnostus pyytää kyseisiä särkikaloja lisääntyisi merkittävästi, eikä hoitokalastussaaliita haaskattaisi rehuksi tai lannoitteeksi.
Särkikaloissa on valtava potentiaali olla terveellinen, ekologinen ja hyvänmakuinen proteiininlähde suomalaisille kuluttajille.
Timo Tervonen on vaalalainen yrittäjä, joka on kiinnostunut uusien raaka-aineiden sekä erilaisten sivuvirtojen hyödyntämisestä.