Aloitimme retkipäivän Lentuankosken varauskodalta, missä SYKEn Seppo Hellsten kertoili Lentuajärven tilanteesta. Lisäksi kuulimme houkuttelevia kalajuttuja, tosia tietenkin.
Lentuankosken esteetön kalastusalue.
Ihastelimme erittäin suositun kalastuskohteen jämerästi rakennettuja möljiä ja esteettömiä kalastusmahdollisuuksia. Tulikin mieleeni ne pari esteetöntä kalastuspaikkaa, joita itse olin toteuttamassa OUMO-hankkeena Muhokselle Pyhäkosken entisen tukkirännin suuhun ja Montan leirintäalueen rantaan. Pankaapa muistiin myös nämä Oulun seudun esteettömät kalastuspaikat.
Lisää Lentuankosken kalastuksesta: Lentuankosket – Kalalla Kainuussa
Toinen kohteemme, Pajakkakoski, olikin Kuhmon keskustassa. Kuhmon kaupungin yritysneuvoja Kari Malinen selvitti kaupungin kalastusmatkailua ja vesistökunnostuskohteita. Kalavedet keskellä kaupunkia on aina kova juttu ja Pajakkakosken puitteet olivat hyvässä kunnossa. Luonto- ja kalastusmatkailu vaikutti olevan sydämenasia kaupungille.
Noin 150 koskea käsittävä kunnostusarvekartoitus tehtiin v. 2018-19, ja kunnostuskohteita toteutetaan tarjolla olevasta rahoituksesta riippuen. Lisäinfoa mm. näiden linkkien takaa:
www.kuhmonkosket.fi
Kuhmo elvyttää taimenten Pajakkajokea (suomenluonto.fi)
Retkeläiset Pajakkakosken möljällä.
Ontojärvellä Hietaperän koulun rantamilla Seppo Hellsten kertoi järvisäännöstelyn ekologisista vaikutuksista. Eroosiorantojen ”pitäminen paikallaan” ei liene helppoa, vaikka tämä ranta olikin kaunis ja käyttökelpoinen. Opittiinpa ainakin yksi uusi sana; suiste = rannalta pintavesimuodostumaan ulottuva, virtausta vastaan poikittain asetettu tai rakennettu virtauseste, jonka tarkoitus on suojata rantaa eroosiolta tai ohjata eroosiota halutulla tavalla (Tieteen termipankki).
Haravoin aihetta Googlella, ja täältä löytyy kohteesta lisäinfoa sitä halajaville.
Ontojärven suisteita.
Katerman voimalaitos Ontojoessa on ylempi reitin kahdesta laitoksesta ja ns. kanavavoimalaitos. Kajaani Oy rakensi sen v. 1945-1950 ja nykyisin sen omistaa UPM Energia. Voimalaitoksessa on yksi koneisto, varaus toiselle generaattorille on olemassa, mutta koneisto puuttuu, eikä sitä koskaan tulekaan. Aika ja kehitys ovat ajaneet sen ohi.
UPM:n Pekka Pollari kertoi mm. laitoksen ja yläkanavan kunnostustoimista ja työn alla olevista ultrakondensaattoreista. Ne ovat laitteita, joista saadaan hyvin nopeasti purettua suuri määrä energiaa, ja jotka mahdollistavat tasaisen tuotannonohjauksen. Niiden valmistusmateriaalit ovat yleisesti saatavilla, ne ovat suhteellisen huoltovapaita ja niiden käyttöikä on merkittävästi pidempi kuin akkujen. Investointi on miljoonaluokkaa, ja osana tulevaisuuden energiapalettia ne voivat viedä edesauttaa myös tuhotun vesiluonnon palauttamista. Ehkä. JOS niin halutaan ja päätetään.
Ultrakondensaattori kytketään Katerman ja Kallioisen voimalaitoksiin vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Ultrakondensaattorilla ei ole vaikutusta patoturvallisuuteen, vesistön käyttöön tai vesiympäristöön.
UPM:n Pekka Pollari esittelee Katerman voimalaitosta.
Ontojoella pääsimme kuulemaan myös luontoaktiivien ja paikallisoppaiden Alpo Komulaisen ja Osmo Pääkkösen jutustelua. Historia- ja paikkatietoa tuli paljon, ja siinä ohessa toive Ontojoen alkuperäisen kuivan uoman vesittämisestä.
Olimme historiallisen itä-länsi-kulkureitin varrella, jonka muisto ja vaikutukset elävät edelleen. Kannattaa palauttaa mieleen Kuhmon omat koskisodat esim. täältä: Historia — Lentua-Seura (sll.fi)
Itseltäni nämä asiat ovat menneet aikoinaan melko tyystin ohi.
Eläköityneen lehtorin Alpo Komulaisen tietomäärä ja kertojan taidot herättivät kunnioitusta Satu Räsäsessä.
Päivän viimeinen kohde oli Sotkamon kunnan puolella, missä ihastelimme vuosi sitten palautettua komeaa Sapsokoskea. Paikalta puretussa myllyssä jauhettiin jyviä viimeksi talvella 1971! Sapsokoski on hyvä esimerkki ”turhasta” vaellusesteestä, joka saatiin pois, kun vain hoksattiin niin päättää ja panna toimeen.
Lue lisää kohteesta vaikka täältä:
Kiitokset Satulle ja tiimille erinomaisista retkijärjestelyistä.
Kannustan retkille mukaan. Ison vesistöalueen toisella laidalla on usein vain ohut kosketus ja tietämys toisen laidan olosuhteista.
Teksti ja kuvat:
Kyösti Honkala