Jouni Räihä, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Taloustiede on perinteisesti huomioinut luonnon tuottamat resurssit lähinnä raaka-aineina sekä tuotantopanoksina, ja optimoinnissa luonto on käsitelty tyypillisesti taloudellisen toiminnan rajoitteena. Ekonomistien käyttämät työkalut sopivat kuitenkin oikein sovellettuna hyvin huomioimaan luonnon osana meitä kaikkia. Tieteenala onkin aivan viime vuosien aikana alkanut ymmärtää luonnon ja luontoarvojen merkityksen aikaisempaa paremmin, ja samalla ympäristötaloustieteestä on tullut yhä enemmän myös valtavirran hyväksymää tutkimusta. Laajalle yleisölle tunnettuja esimerkkejä tästä kehityksestä ovat muun muassa Yhdistyneiden kuningaskuntien tilaamat Sternin raportti (2007) ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista ja Dasguptan raportti (2021) luonnon monimuotoisuuden merkityksestä.
Jo kauan on tiedetty, että esimerkiksi ilmansaasteista aiheutuvat kustannukset eivät automaattisesti ole osa niiden aiheuttajan tuotantokustannuksia. Ne vaikuttavat kolmansiin osapuoliin ja kyseisiä vaikutuksia kutsutaan ulkoisvaikutuksiksi. Ulkoisvaikutuksia on niin negatiivisia kuin positiivisia ja niiden huomioiminen johtaa yhteiskunnallisesti parempaan lopputulemaan. Näitä ”markkinoiden epäonnistumisia” voidaan pyrkiä korjaamaan mm. lainsäädännön keinoin tai luomalla niille keinotekoiset markkinat. Sekä keinot että ymmärrys ulkoisvaikutusten huomioimiseen ovat kehittyneet merkittävästi aivan viime aikoina.
Emme pysty täysin ymmärtämään tai tutkimaan luontokatoa tai ilmastonmuutosta laboratorio-olosuhteissa. Samalla kun muutamme planeettaamme peruuttamattomasti, saattaa olla, että ylitämme jonkin kynnysarvon, josta ei ole enää paluuta. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus huomioiden meidän tulee nähdäksemme toimia niin, että todennäköisyys tällaisille (tosin ei tässä tapauksessa täysin yllättäville) mustille joutsenille (Taleb & Pietiläinen, 2010) on mahdollisimman pieni. Tämä tarkoittaa sitä, että yksinkertaisen oletettuihin todennäköisyyksiin pohjaavan riskianalyysin sijaan ilmasto- ja luontoasioissa tulee huomioida erityisen suuri pitkän aikavälin epävarmuus.
Vision luominen Oulujoen vesistöalueelle koskettaa niin ilmastonmuutosta kuin luonnon monimuotoisuutta. Energian ja säätövoiman tuottaminen vesivoimalaitoksilla mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja auttaa näin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Visiotoimenpiteillä voidaan myös edesauttaa luonnon monimuotoisuutta. Näihin positiivisiin asioihan johtavat erilaiset toimenpiteet voivat olla toisiaan tukevia tai joskus myös keskenään ristiriidassa. Lisäksi aktiviteetit, jotka ovat haasteellisia joko ilmastonmuutoksen tai monimuotoisuuden näkökulmasta saattavat olla perusteltuja, jos ne esimerkiksi korvaavat vielä huonompia vaihtoehtoja tai mahdollistavat muita toimia, jotka parantavat planeettamme tilaa.
Jos yhteen päätökseen sisältyy monenlaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia, on näitä tärkeää pyrkiä vertailemaan objektiivisesti. Taloustiede arvottaa tarkasteltavaa ilmiötä numeerisesti hyödyn kautta. Osa ulkoisvaikutuksista on jo huomioitu markkinoilla mm. päästökaupan ja säätömarkkinoiden kautta. Kuitenkin niiden pitkän aikavälin arvon ymmärtäminen vaatii tarkkaa tutkimusta ja herkkyystarkastelua skenaarioiden ja estimointien kautta. Esimerkiksi teknologinen kehitys voi johtaa erilaisiin lopputulemiin vuoteen 2035 mennessä. Osa ulkoisvaikutuksista on sellaisia, joihin puututaan lähinnä lainsäädännön keinoin. Nämä ovat muun muassa markkinoilla ei-huomioituja epäsuoria ekosysteemipalveluarvoja, kuten luonto- ja virkistysarvoja, joita pystytään nykyisin arvottamaan erilaisin kyselymenetelmin.
Kun kaikki päätökseen liittyvät tekijät on pyritty arvioimaan mahdollisimman hyvin, näiden vertailuun on oltava oikeudenmukainen päätöksentekotapa. Kokonaisvaltaisessa prosessissa tulee siis huomioida kaikkien niiden intressit, joihin tehtävillä päätöksillä on vaikutusta. Markkinat eivät tätä Coasen (1960) teorian mukaan pysty toteuttamaan esimerkiksi, mikäli sopimisen transaktiokustannukset ovat suuret tai jos omistusoikeuksia ei ole mahdollista määritellä kattavasti. Mikäli päätösprosessi olisi mahdollista toteuttaa niin, että edustus on tasapainoinen, päätösvaltainen ja että edustajilla on saatavilla paras mahdollinen tieto, ja että he myös sisäistävät tuon tiedon päätöksenteossa, voitaisiin mahdollisesti argumentoida tällaisen koalition neuvotteluratkaisun toimivan Coasen teorian rajoitteet huomioivana ratkaisumallina.
Oulujoen vesistöalueen vesistövisiossa tutkimme sähköjärjestelmän toimintaa. Huomioimme kasvavan joustavuuden tarpeen vaihtelevan tuulivoimatuotannon ja kysynnän lisääntyessä sekä jouston tarpeeseen mahdollisesti vastaavat uudet resurssit. Tutkimus luo pohjaa vesivoiman taloudellisen arvon tutkimukselle, jossa samalla huomioimme erilaisten politiikkamuutosten vaikutukset. Lisäksi tutkimme erilaisten vesistövaikutteisten toimien aluetaloudellista vaikutusta. Kaikki tämä alatyöryhmien ja työpakettien tuottama vertailuja mahdollistava tieto ja osaaminen pyritään tuomaan neuvottelukunnan vuorovaikutuksen kautta tiedoksi.
Tämän blogitekstin inspiraatio syntyi Oulun Kauppakorkeakoulun Oulujokivisiotiimin yhteisestä pohdinnasta siitä, miten energiasektoria tutkivien taloustieteilijöiden erilaisista kontribuutiomahdollisuuksista visiontiprosessiin voitaisiin viestiä kansainväliselle yleisölle. Asiasta on kerrottu Kansainvälisen energiaekonomistien kattojärjestö IAEE:n Podcast-sarjassa, joka Jouni Räihä esittelemänä julkaistiin järjestön yli 3500:lle energiaekonomistijäsenelle tänä kesänä.