Riina Rahkila toimii ympäristöasiantuntijana Oulun Maa- ja kotitalousnaisten/ProAgria Oulun palveluksessa. Työssään VYYHTI-verkoston koordinaattorina hän edistää erilaisia vesienhoidon toimenpiteitä ja alan toimijoiden välistä yhteistyötä.
Nykyään tulee usein tunne, että asioihin ei ole mahdollista vaikuttaa. Tässä ajassa haasteet ovatkin mittavia, jos mietitään esimerkiksi ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia tai maailmanlaajuista pandemiaa ja sen hillintää. Moni miettii, mikä on oman toiminnan merkitys suhteessa poliittisiin päätöksiin, isojen yritysten toimintaan ja sijoittajien arvomaailmaan.
Myös vesistön kunnostus voi tuntua valtavalta urakalta, etenkin kun on kyseessä merkittävän kokoluokan jokivesistö kuten Oulujoki. Joen ja sen sivu-uomien veden laatuun vaikuttaa valuma-alue erilaisine ominaispiirteineen sekä alueella harjoitettava elinkeinotoiminta. Valuma-alueelta vesistöön aiheutuvaa kuormitusta pitäisikin vähentää merkittävästi ja urakkaan tarvitaan paljon toimijoita, resursseja ja aikaa. Samaan aikaan itse vesistössä eli Oulujoen pääuomassa ja sivu-uomissa sekä alueen järvissä on erilaisia kunnostustarpeita, jotka nekin vaativat resursseja toteutuakseen. Myöskään sitä, että voimalaitokset vaikuttavat vesistön tilaan, ei voida sivuuttaa.
Hurjalta kuulostava urakka vai mitä? Jotta hanskat eivät tipu heti kättelyssä, laajan vesistöalueen kunnostamisessa kannattaa vaihtaa mittakaavaa ja tarkastella rajattua aluetta, vesistön tiettyä osaa. Liikkeelle voit lähteä omasta rannasta, lenkkipolun varrella virtaavasta ojasta tai purosta, kalastuspaikasta, veneilymaisemasta tai lomamatkalla matkan varrelle sattuneesta uimarannasta. Kun liikut seuraavan kerran lähivesistösi äärellä, kiinnitä huomio vesistön tilaan. Koetko vesistön kunnon hyvänä vai kaipaisiko se kunnostusta? Miten itse pystyisit toiminnallasi ja valinnoillasi vesistön tilaan vaikuttamaan?
Kosteikot parantavat vesien tilaa, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat myös maisemaa. Kuva: © Riina Rahkila
Roolituksesta apua mittavaan urakkaan
Jakamalla laajan vesistöalueen kunnostus eri kokoisiin palasiin asia muuttuu helpommin hahmotettavaksi ja erilaisille alueen toimijoille löytyy oma roolinsa kokonaisuudessa. Sinun roolisi voi olla mökkiläisenä tai vakituisena alueen asukkaana huolehtia omien jätevesien puhdistamisesta tai maan- ja metsänomistajana päätöksenteko siitä, miten huomioit vesiensuojelun tilasi ja metsiesi hoidossa. Vesialueen omistajana voit toimia aktiivisesti omien vesialueiden kunnostuksessa valuma-alueelta vesistöön saakka ja myös kyläyhdistys tai muu yhdistys voi edistää vesienhoitoa monin eri tavoin.
Kuntatoimijan on puolestaan hyvä pohtia oman organisaation mahdollisuuksia toimia vesistökunnostushankkeiden toteuttajana tai tukea paikallisia toimijoita rahallisesti tai muilla keinoin. Lisäksi alan asiantuntijoilla, tutkijoilla, suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla on kullakin oma roolinsa eikä pidä myöskään unohtaa yrityksiä, matkailijoita ja monia muita tahoja.
Eri toimijoiden roolien hahmottaminen on yksi keskeisimmistä asioista vesienhoidossa ja vesistökunnostuksissa. Roolien pohjalta pystytään tekemään työnjakoa ja välttämään päällekkäistä työtä. Roolituksen pohjalta on myös helpompi hahmottaa, mihin vesienhoidon toimintaan tarvitaan erillistä rahoitusta, kuka rahoitusta voisi hakea ja mitkä toimenpiteet voivat edetä osana toimijoiden normaalia toimintaa. Eri toimijoiden rooleista on syytä keskustella avoimesti, tunnistaa mahdolliset ristiriidat ja sopia rooleista hyvässä yhteistyössä.
Vesienhoidossa työtä riittää taatusti kaikille ja pienilläkin teoilla, vaikkapa suojavyöhykkeen jättämisellä vesistön varrelle tai osallistumisella virtavesikunnostustalkoisiin, on merkitystä.
Vuosiojaa kunnostettiin syksyllä 2019 talkoovoimin Iissä. Katso videolta lisää talkoiluista. Kuva: © Riina Rahkila
VYYHTI-verkosto tukee ja aktivoi paikallista kunnostustoimintaa
Paikallisten kunnostustoimijoiden, osakaskuntien ja erilaisten yhdistystoimijoiden rooli vesienhoidossa ja vesistökunnostuksissa on korostunut viime vuosina. Paikallisen kunnostustoiminnan tarve ja merkitys on nostettu valtionhallinnon resurssien heikentymisen myötä esiin mm. useissa valtakunnallisissa strategioissa. Kunnostustoiminnan tukemiseksi on syntynyt eri puolille Suomea erilaisia vesienhoidon alueellisia verkostoja.
Pohjois-Pohjanmaan alueella paikallista kunnostustoimintaa tukee laaja-alainen, alan toimijat kokoava VYYHTI-verkosto, jonka osana toimivat paikalliset kunnostusyhdyshenkilöt välittäen tietoa omille alueilleen. Verkosto kokoaa yhteen toimijoita, välittää tietoa sektoreiden ja toimijoiden välillä sekä luo uusia kumppanuuksia esimerkiksi tutkimustoimijoiden ja käytännön toimijoiden välille. Maakunnallinen verkosto toimii myös aktiivisessa yhteistyössä vesistöaluekohtaisten toimijoiden, kuten Iijoki-sopimuksen ja Kalajoen vesienhoitoryhmän, kanssa ja osallistuu myös Oulujoen vesistöalueen vesistövisioon liittyvään neuvottelukuntatyöskentelyyn.
VYYHTI-verkoston syntyhetkillä, vuonna 2016, nähtiin paikallisen kunnostustoiminnan merkittävä potentiaali Pohjois-Pohjanmaalla mutta samalla tunnistettiin tarve asiantuntijatuelle. Paikallinen kunnostustoimija ei voi olla laaja-alainen vesienhoidon asiantuntija, vaan verkostotoiminnan kautta toimijat löytävät omiin tarpeisiinsa vastaavat asiantuntijat ja muut yhteyshenkilöt, tietolähteet ja rahoitusmahdollisuudet. Lisäksi verkostotoiminnalla lisätään paikallisten kunnostajien välistä yhteistyötä ja tiedon vaihtoa.
Verkoston toiminta on tuottanut erinomaisia tuloksia: lähes 30 erilaista paikallista kunnostushanketta on edennyt rahoitus- ja toteutusvaiheeseen, kunnostusyhdyshenkilöt osallistuvat aktiivisesti verkoston toimintaan ja uusia vesistökunnostuksesta kiinnostuneita toimijoita tulee mukaan toimintaan vuosittain.
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto tutustui kesällä 2018 paikallisten kunnostajien toteuttamaan Kalamäen kosteikkoon Jäälissä. Kuva: © Riina Rahkila
Paikallisella kunnostustoiminnalla on merkitystä
Uskallan väittää, että Pohjois-Pohjanmaan paikallisella kunnostustoiminnalla on jo tällä hetkellä positiivinen vaikutus alueen vesien tilaan, vähintään paikallisesti tarkasteltuna. Väitän myös, että toiminnan vaikuttavuus kasvaa tulevina vuosina, mikäli toimijoille pystytään tarjoamaan verkoston asiantuntevaa tukea myös jatkossa.
Paikallisella kunnostustoiminnalla on myös vesien tilaa laajempia positiivisia vaikutuksia: ympäristön ja vesistöjen hyvä tila lisää alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Parhaimmillaan kunnostustoimintaan liittyvä yhteisöllisyys luo myös sosiaalista pääomaa alueelle.
Vesistö valuma-alueineen on monimutkainen ekosysteemi, jonka tilaan kaikkien meidän toiminta vaikuttaa ja jonka tilaa voimme jokainen omalla toiminnallamme myös parantaa. Vesistöjen kunnostus on ennen kaikkea suunnitelmallista toimintaa, jonka toteuttamiseksi tarvitaan tekijöitä, meitä kaikkia. Kiinnostus vesien tilaan on kasvussa ja paikallista aktiivisuutta on virinnyt viime vuosina ilahduttavasti myös Oulujoen vesistöalueella.
Aktiivisia tahoja ja henkilöitä toivotaan mukaan yhä enemmän, jotta vesistö saadaan kuntoon pala kerrallaan. Työhön tarttumista ei tarvitse pelätä; tietoa ja tukea on tarjolla ja kaikille löytyy sopiva, omien resurssien mukainen rooli. Tervetuloa mukaan!