Oulujoen vesistöalue on monenlaisten luonto- ja kalastusmatkailuyritysten toimintaympäristö. Vesistö on kokenut vuosikymmenten saatossa mittavan muutoksen alkuperäisestä Tervareitistä. Kuinka vesistön tila vaikuttaa luonto- ja kalastusmatkailun houkuttelevuuteen? Opinnäytetyössä selvitettiin, onko Oulujoen vesistöalueen luonto- ja kalastusmatkailuyrityksillä tahtoa toimintansa kehittämiseen ja millaisia mahdollisuuksia siihen nähdään.
Kirjoittajat: Heidi Taikina-aho ja Pekka Kokkonen, tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö, Oulun ammattikorkeakoulu ja Malla Kukkonen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Luonto- ja kalastusmatkailupalveluita kehitettäessä katse suuntautuu niiden toimintaympäristönä olevaan vesistöön. Vesistö luo puitteet sen äärellä toteutettavalle yritystoiminnalle. Vesistön ja sen ympäristön tila ovat ratkaisevia tekijöitä palveluiden onnistumiselle ja niiden kehittämiselle.
ARVOVESI-hanke tuottaa Oulujoen vesistöalueen vesistövision. Sen tarkoituksena on sulauttaa yhteen vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet vesistön alueella. Vesistön kestävyysnäkökulma edesauttaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Oulujoki Muhoksella kuvattuna. Kuvaaja Heidi Taikina-aho.
Matkailijoita kiinnostaa aito,
luonnonmukainen ympäristö.
Osana hanketta toteutettiin viisi alatyöryhmää, joissa pohdittiin vesistöön liittyviä kysymyksiä teemoittain. Yksi alatyöryhmistä keskittyi luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön. Tässä alatyöryhmässä mietittiin vesistöihin kytkeytyvän luontomatkailun keskeisimpiä alueita ja niiden kehittämistarpeita. Alatyöryhmälle tehdyssä opinnäytetyössä tutkittiin Oulujoen vesistöalueen luonto- ja kalastusmatkailuyritysten toiminnan kehittämismyönteisyyttä ja -mahdollisuuksia, sekä sitä millaisena yrittäjät kokevat Oulujoen vesistöalueen yritystensä toimintaympäristönä.
Kalastusmatkailu keskipisteenä
Oulujoen vesistöalueeseen lukeutuvat Oulujoki, Oulujärvi sekä Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit. Laajalle ulottuvalla vesistöllä toimii paljon erilaisia luonto- ja kalastusmatkailuyrityksiä. Palveluntarjonnassa on muun muassa erilaisia ohjelmapalveluita kalastuksesta melontaan, majoitusmahdollisuuksia vesistön äärellä ja välinevuokrausta.
Kysely- ja haastattelututkimuksista saadun tiedon perusteella Oulujoen vesistöalueen yrittäjillä on kiinnostusta toimintansa kehittämiseen tulevaisuudessa. Toiminnan kehittämisellä tavoitellaan suurempaa asiakasmäärää ja palveluntarjonnan laajentamista. Tarvittavia resursseja kehittämisen mahdollistamiseksi ovat yritys- ja hanketuet, liiketoiminnan ohjaus ja erilaisten toimintaan liittyvien lupaprosessien jouduttaminen. Myös matkailutoimintaan liittyvissä kehittämishankkeissa mukanaolo kiinnostaa yrittäjiä.
Luonto- ja kalastusmatkailua tarkastellessa keskipisteeksi nousee kalastusmatkailu, joka mielletään vesistön äärellä toteutettavan matkailun ytimeksi. Vesistöt houkuttelevat kalastusmatkailijoita ja matkailukalastajia, jotka luovat kysyntää myös muille palveluille. Usein kalastusmatkailijat hyödyntävät kalastukseen liittyvien ohjelmapalveluiden ohella esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusliikkeiden tarjontaa. Tämä luo mahdollisuuksia yritysyhteistyön kannalta erilaisten palveluverkostojen muodostamiseen. Yritysyhteistyö onkin matkailuun liittyvien mikroyritysten toiminnan kulmakivi. Se mahdollistaa myös Oulujoen vesistöalueen markkinoinnin laajempana ja siten näkyvämpänä kokonaisuutena.
Vesistö eläväksi
Oulujoen vesistöalue on jo pitkään ollut laajasti valjastettu vesivoimantuotannon käyttöön. Vesivoimantuotanto on muuttanut vesistön rakennetta ja ympäristöä. Yksi isoista tekijöistä, joita patoaminen on aiheuttanut, on luonnollisten kalakantojen muutos. Kalakannoilla on suuri merkitys vesistön elävyyteen ja sen houkuttelevuuteen matkailijoiden näkökulmasta.
Oulujoen vesistöalueen matkailuyrittäjille suunnatun kysely- ja haastattelututkimusten perusteella matkailijoita kiinnostaa aito ja luonnonmukainen ympäristö. Vesistön kannalta tärkeimpänä kehittämistoimenpiteenä tutkimuksissa nähtiin kalakantojen ennallistaminen. Tämä nähtiin mahdolliseksi kalateiden rakentamisella, jonka myötä vesistöön saadaan palautettua luontaista vaelluskalakiertoa. Luontaisen vaelluskalakierron koetaan lisäävän Oulujoen vesistöalueen uskottavuutta matkailukohteena.
Luontaisen kalakannan lisäksi myös saaliskalan koko vaikuttaa kalastusmatkailijoiden mielenkiintoon. Tutkimustulosten mukaan etenkin kansainväliset kalastusmatkailijat voivat lähteä pitkänkin matkan päähän saadakseen suurikokoisen saaliin. Maamme vesistöissä on runsaasti kalaa, mutta se on niin pienikokoista, ettei se tutkimustulosten mukaan herätä kiinnostusta kalastajien keskuudessa. Tähän ratkaisuna saattaisi olla esimerkiksi välikokopyyntiin siirtyminen, joka osaltaan mahdollistaisi suurten kalayksilöiden kasvamisen.
Luonto- ja kalastusmatkailuyrittäjät kokevat Oulujoen vesistöalueen mahdollisuuksina alueen ja tuotteiden puhtauden ja aitouden. Oulujoen ainutlaatuinen historia Tervareittinä ja lohijokena nähtiin vetovoimatekijänä, jota kannattaa tuoda esille matkailussa tarinoiden muodossa. Oulun valikoituminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026 koetaan mahdollisuutena, joka saattaa tuoda lisää näkyvyyttä ja asiakasvirtaa alueelle.
Palveluiden onnistuneen toteutumisen ja vesistön tulevaisuuden uhkatekijöiksi koetaan veden likaantumisen mahdollisuus alueella toimivan teollisuuden vuoksi. Lisääntyvä teollisuus saattaa vaikuttaa myös asiakasmielikuviin alueesta negatiivisesti. Myös kalateiden toteutumattomuus tunnistetaan uhkatekijäksi.
Katse ympäristöön
Vaikka Oulujoen vesistö itsessään on voimakkaasti rakennettu, löytyy esimerkiksi Oulujoen ympäristöstä ja jokilaaksosta runsaasti hienoja ja arvokkaita luontokohteita, joita voisi hyödyntää luonto- ja kalastusmatkailussa.
Kysely- ja haastattelututkimusten vastausten perusteella palvelukokonaisuuksia ja tuotepaketteja suunniteltaessa olisi tärkeää asettua katsomaan omaa päivittäistä elinympäristöä ulkopuolelta. Näin voisi havainnoida paremmin sitä, mikä on omassa elinympäristössä itselle tavallista, mutta muille erikoista ja siten mahdollisesti kokemisen arvoista.
Ympärivuotisuudesta uusia mahdollisuuksia
Luonto- ja kalastusmatkailun sesonki painottuu sulan maan aikaan. Oulujoen vesistöalueella yritystoimintaa on kuitenkin mahdollista laajentaa ympärivuotisemmaksi kehittämällä myös talviaikaan sopivia palveluita. Tutkimustulosten perusteella yksi mahdollisuus on talvikalastamisen tuotteistaminen.
Etenevä ilmastonmuutos luo omat haasteensa tuotteistamiselle etenkin alkutalvella, mutta keväällä, maalis-huhtikuu voisi olla potentiaalinen ajankohta talvikalastukselle. Talvikalastamisen tuotteistamisessa voisi toimia esimerkiksi rysäkalastaminen näytösluontoisena tuotepakettina. Myös mateen pyynti on vielä hyödyntämätön, mutta potentiaalinen mahdollisuus. Keväällä toteutettavan talvikalastusmatkailu tuotteiden ympärille voisi mainiosti kehittää erilaista oheistoimintaa, jossa hyödynnetään kevättalven upeata valoa ja luonnossa tapahtuvaa muutosta matkalla kohti kevättä ja uutta kesää.
Merikoski on padottu vesivoiman tuotantoon 1940-luvulla. Kuvaaja Heidi Taikina-aho.
Oulujoen matkailupalvelujen strategia
Oulujoen vesistö ulottuu laajalle ja sen varrelle mahtuu erilaista nähtävää kahden maakunnan alueella. Osa vesistöalueen matkailutoimijoista on kehittänyt itselleen omaa brändiä, jonka tuloksena ovat syntyneet esimerkiksi Arctic Lakeland ja Wild Taiga kokonaisuudet vesistöalueen itäosiin ja osittain Oulujärven alueelle. Oulujoen alueelta yhtenäinen ja matkailijoihin vetoava brändi vielä puuttuu. Oulujoen osalta vesistöalueen palvelutuottajien kannattaisikin rakentaa palvelutarjonnalleen yhteinen visio. Se loisi pohjan riittävän infran rakentamiselle kaikkien Oulujoen vesistön osien varrelle. Mukana pitäisi olla muutama laadukas majoitus ja pitopalveluyritys, jotka toimisivat tukikohtina muille palvelun tarjoajille. Esimerkiksi Laukaalla Keski- Suomessa toimii Varjolan tila, jonka asiakkaat käyttävät monipuolisesti alueen matkailuyrittäjien palveluita ympäri vuoden.
Oulujoen matkailupalveluille olisi hyvä luoda myös brändi. Mikä se voisi olla? Jos se liittyisi kalastukseen niin pitäisi löytää ”Kuningaslohi-idea”. Oulujokisuiston Hartaanselän kalastusta ei erityisemmin mainosteta matkailijoille. Kuitenkin sieltä saadaan todella isoja lohia ja Hartaanselän maine on kiirinyt harrastajille Suomen ulkopuolelle asti. Jos samanlaisia saaliskaloja saataisiin koko Oulujoen varrelle niin kalamiehen paratiisi olisi Oulujoella. Vaihtoehtoisesti, voisiko brändi liittyä Tervareitin tarinoihin? Vai löytyisikö toimiva yhdistelmä brändille historiaa ja tulevaisuutta luovasti yhdistelemällä vesistöalueen eri osien vahvuudet huomioiden?
Sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmissa matkailu on tunnistettu yhdeksi tulevaisuuden kärkielinkeinoksi. Siitä huolimatta esimerkiksi Oulujoki ei toistaiseksi ole kovin suuressa roolissa Oulun matkailustrategiassa. Tähän pitäisi saada muutos. Olisiko mahdollista, että Oulujoen palvelutarjoajat muodostaisivat kehittämisrenkaan oman palvelustrategiansa luomiseksi ja sen toteuttamiseksi? Kehittämisrenkaista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi MicroENTRE-hankkeessa mikroyritysten kehittämisessä ja ongelmien ratkaisuissa. Hankkeen toteuttajana oli Saalasti Instituutti ja päällikkönä Matti Muhos. Kehitystyölle voisi olla mahdollista saada myös hankerahaa alueellisista rahastoista tai kehittämisrahastoista. Kysymys kuuluukin: kenellä on rohkeutta alkaa luonto- ja vesistömatkailun kehitysvisionääriksi Oulujoen vesistöalueelle?
Lähteet
Taikina-aho, Heidi 2022. Oulujoen vesistöalueen luonto- ja kalastusmatkailuyritysten kehittämismahdollisuudet. Oulun ammattikorkeakoulu. Maaseutuelinkeinojen tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö.